FCI 1 Lammas- ja karjakoirat (paitsi sveitsinpaimenkoirat)
Tässä ryhmässä löytyy useampia suosikkeja, joita on hankala laittaa järjestykseen. Belgit, bortsu, beussi, kelpie ja welsh corgi cardigan kuitenkin komeilevat top vitosessa. Näiden rotujen edustajia haluaisin vielä joskus omistaa, kunhan elämäntilanne sallii aktiivisen harrastamisen. Corgin sitten taas voisi ottaa vain hömppätokokoiraksi, tähän rotuun voin sanoa rakastuneeni ensi silmäyksellä! Ulkonäkö, ne korvat <3 tuitui.
Hirvittävän paljon vieraampi roturyhmä, suurimpaan en ole perehtynyt oikeastaan yhtään. Riisenin ja dobberin voisin kuitenkin kuvitella omistavani, joten sanotaan nyt että ne ovat suosikkirotuni tätä ryhmästä. Haaveissa kuitenkin pysyttelevät varmasti aina ja ikuisesti leonbergi, newfoundlandinkoira ja pyreinettenmastiffi. Tätä kolmikkoa en osaisi kuvitella omaan kotiini, ne vaativat paljon tilaa eikä varsinkaan kahden ensimmäisen terveystilanne taida olla kovin vahvoissa kantimissa. Jos etsisin vahtikoiraa maalle, kallistuisin ehdottomasti johonkin näistä. Ei se ego vaan se koko.
Terrierit eivät koskaan ole olleet mitenkään päin lähellä sydäntäni, enkä voisi kuvitella itseäni sellaisen omistajana. Jos kuitenkin pakko olisi valita, niin sileäkarvainen kettuterrieri ja englanninkääpiöterrieri miellyttävät ulkonäkönsä puolesta eniten.
FCI 4 Mäyräkoirat
Tähän on vain yksi vastaus! Normikokoinen karkeakarvainen mäyräkoira. Sellaisen haluaisin vielä omistaa itse, mutta perheestäni niitä on löytynyt useampia. Aivan mahtavia tyyppejä olleet kaikki.
Tämänkään tyyppiset koirat eivät erityisesti miellytä, joten en ole näihinkään hirveästi perehtynyt. Lyhyen briiffauksen jälkeen rodut oli helpompi valita ainakin ulkonäkönsä puolesta. Jos ottaisin koiran FCI vitosesta, se olisi todennäköisesti akita tai eurasier. Muiden koirien käyttötarkoitus (esimerkiksi karjalankarhukoira ym metsästyskoirat) ei minulle sovi, tai sitten ulkonäkö ei miellytä.
Beaglet on hauskoja, samoin dalmikset. Näistä voisin kuvitella omistavani lähinnä dallun, sillä beaglet eivät käyttötarkoituksensa vuoksi todennäköisesti soveltuisi minulle. Dallut taas sopisivat ainakin kevyempään hömppäharrasteluun, joten tämä olisi varmaankin valintani tästä ryhmästä.
Olen syntynyt ja kasvanut kanakoirien keskellä, joten näistä löytyy henkilökohtaista kokemusta enemmän kuin tarpeeksi. Meillä on ollut lähinnä saksanseisojia, sekä yksi korthalssingriffoni. Jos tästä roturyhmästä valitsisin itselleni koiraa, kääntyisin varmaankin setterien tai saksanseisojien puoleen. Nämä miellyttävät ulkonäöltään sekä luonteeltaan eniten, seisojien kanssa kun voi metsästyksen lisäksi harrastella muutakin. Niiden riistavietti ei ole niin räjähtävä kuin joillain metsästyskoirilla, ja oikealla koulutuksella ja motivoinnilla ne osaavat sulkea riistan hajut ulkopuolelle tarvittaessa.
Tästä roturyhmästä haluaisin vielä joskus omistaa ainakin labbiksen ja tollerin, sillä ne sopivat kanakoirien tapaan muuhunkin harrasteluun kun metsästykseen. Vesikoiraa minun on vaikea kuvitella omistavani, sillä ne eivät ulkonäöltään ole yhtään minun tyyppisiäni koiria. Varmasti varsin passeleita harrastuskoiria, itselleni vain en osaisi sellaista kuvitella.
Perhoskoira, kromföhrländer ja villis. Siinä top 3 tästä roturyhmästä, ja varmasti joskus tulen vielä hommaamaan tällaisekin. Viimeistään sitten kiikkustuolissa, kun harrastaminen on taakse jäänyttä elämää.
FCI 10 Vinttikoirat
Jos vinttarin ottaisin, se olisi ehdottomasti whippet. Muita silmää hiveleviä ilmestyksiä ovat ratalinjainen grey ja venäjänvinttikoira, nämä ovat todella upean näköisiä otuksia. En vain usko voivani tarjota isolle vinttikoiralle sopivaa kotia, tosin whippet on melko korkealla "tuleva koira"-listalla. Saa nähdä, mihin elämä heittelee, ja kotiutuuko meille seuraavaksi vipukka, vai ei.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti