keskiviikko 22. toukokuuta 2013

Kesäkesäkesä

Ei kommentteja:
Koirien (huomatkaa monikko, menossa mukana myös pikkupiski Otto) kanssa ollaan väännelty jos jonkinlaista treeniä. Belgi on saanut jäljestää ja tokoilla, pikku-O on tehnyt pääasiassa tokon alkeita.

Zira on oikein pätevä jälkikoira. Laitan koiralle ruoat kippoon ja lähden kipon kanssa metsään tallustelemaan. Ollaan tällä hetkellä tehty Ziralle lyhyitä (40-50m) jälkiä, palkkana saa sitten rohmuta ruokansa kiposta. Belgi on todella todella pätevä jälkikoira. "Etsi"-käskystä pikkubelgi lähtee omatoimisesti etsimään jälkeä, mikä nousee todella hyvin ja koira kulkee suoraan jäljellä. Tapojensa vastaisesti pööki ei haahuile tai koita keksiä sijaistekemistä (keppien järsimistä, piippaamista ja maahanmenon tarjoamista) jäljelle. Etsii sinnikkäästi ja selvittää itse jos hukkaa. Itse pyrin olemaan varsin eleetön, jos koira hukkaa, annan sen itse etsiä enkä mene säheltämään väliin. Kyllä se sieltä löytyy, kertaakaan ei ole jäänyt kuppi metsään. Tokon saralla ollaan tehty lähinnä hyppyä (ja hyppynoutoa), noutoa, kaukoja (mukana myös voivoin seisominen) ja luoksetulon stoppia. Vaihtelua siihen perus seuraa-jäävät-kaukot-settiin. Hyppy toimii mainiosti (kyllä se kotona toimii!!) eikä koira nostata kierroksia. Nouto toimii, mitä nyt vinottaa osan perusasennoista ja mälvää kapulaa hieman. Kaukoissa ei ole muuta vikaa kuin seiso-maahan väli, jolloin koira ryömii eteenpäin. seiso-istu, istu-seiso ja istu-maahan toimivat mainiosti. Tänään vielä aikani kuluksi naksuttelin belgille ruutua, jonka tyttö muisti oikein hyvin viime kesän treeneistä. Meni laukalla alustalle, pysähtyi käskystä ja putosi maahan. Pätevä karvakorva. Vielä kun saisi siltä sen "noudan tai sit syön tän merkin"-asenteen pois, olis kaikki hyvin. Ziran kanssa on tosiaan tavoitteena päästä johonkin agilityryhmään ja hakea se BH, joten toko on nyt hieman toissijainen asia.



Otto on tehnyt pääasiassa luoksetuloja, perusasentoja, maahanmenoja ja lyhyitä seuruupätkiä. Välillä tuntuu että etenkin ulkona treenatessa pikkupiskillä on korvat vain koristeena, nenä ja hajut vie eikä remmin päässä roikkuva kontaktia maanitteleva ihminen kiinnosta pätkän vertaa. Alustavasti mietin Otolle agilityn sivulajiksi rally-tokoa, saa nähdä toteutuuko tämä. Otto on tehnyt ihan kivoja perusasentoja ja seuruuta, olen alkanut jo häivyttää kättä pois näissä molemmissa. Me edetään Oton kanssa hiljakseen ilman sen suurempia tavoitteita. 





perjantai 17. toukokuuta 2013

Agilityrääkissä

Ei kommentteja:
Perjantai-iltapäivä oli tällä kertaa pyhitetty agilitytreeneille. Lähdettiin Sussun kanssa kohti Lahtea, Korkeavireen hallille Maijan rääkkiin treeniin. Lämppärilenkin jälkeen koira sai harjoitella vähän paikkamakuuta(/istumista) kun koottiin kolmisin rata meille. Eka rata oli kohtuullisen helppo. Se mentiin monta kertaa. Kovaa ja korkealta.



 Ekalla radalla kolmosesteen takaakierron jälkeiseksi ongelmaksi muodostui se, että käänsin automaattisesti rintamasuunnan kohti putkea. Koira vilahtikin neloshypyn sijaan putken väärään päähän. Lopulta hylättiin ykköseste ja harjoiteltiin kakkosesteeltä takaakierron kautta oikean rintamasuunnan ottamista. Muutaman toiston jälkeen se onnistuikin jo kohtuullisesti, ja Maija opetti mua käyttämään "jarruja".



Toinen rata olikin jo vähän haastavampi versio, 11 esteen rata. Alkurata meni todella hyvin, kun vain muistin itse ohjata. Kutosestettä (puomi) Zira arkaili aluksi, mutta kun pari kertaa kuljettiin se hallitusti hitaalla vauhdilla, belgi rymistelikin taas puomilla onnensa kukkuloilla iloinen virne naamalla. Saatiin Maijalta myös tosi hyviä vinkkejä kontakteihin. Seiskaputkeen Zira ryntäsi tapansa mukaan vauhdilla, kasiesteelle oli helppoa ohjata. Ysiesteellä Zira ei jostain syystä hokannut homman jujua. Sen hyppäsi aina takaisin kun työnsin sen esteen yli, se ei tajunnut että se voi kiertää puomin puolelta. Loppuaika harkattiinkin tätä, ja parin sadan toiston jälkeen saatiin homma toimimaan. 

Kiitos Maijalle oikein kivoista treeneistä ja Sussulle seurasta :) otetaan joskus uusiks ;)
ps. kuolkaa kaikki mun piirtotaidoille.

maanantai 13. toukokuuta 2013

Ikuisuusprojektimme toko

Ei kommentteja:
Olemme Ziran kanssa tehneet vakaan päätöksen (tai siis mä päätin, Zira tuijotti namia jonkinasteisessa transsissa) ettei me mennä tokokokeeseen ennen kuin ollaan oikeasti saatu nää lukuisat pikkuongelmat pois. Se että mennään tuomarille jolta saa helpon ykkösen, ei poista sitä tosiasiaa että siellä on niitä ongelmia. Ja ne  ongelmat on pääasiassa mun pään sisällä. Ja ne esiintyy useimmiten vain kokeissa. Treeneissä Ziran toko on täydellisyyttä hipovaa, kaukot on nopeat, luoksarin stoppi toimii, seuruun käännökset toimii, perusasennot on suoria. Treeneissä keskityn koiraan. Kokeessa keskityn tuomariin ja omaan tekemiseen ("käännyinkö mä nyt oikein", "käskinkö mä tarpeeks selkeästi"). Se päähenkilö - Zira, jää vähemmälle huomiolle.

Ensinnäkin mielentila. Jo kun astutaan kehään, koira nostaa järjettömät kierrokset. Ja kun kierroksilla käyvään belgiin lisää mun kisajännityksen, on katastrofin ainekset kasassa. Treeneissä en kiinnitä huomiota siihen kuinka kierroksilla pööki käy, mutta kokeessa huomaan että se on kuin dynamiittipötkö, räjähdysaltis ja arvaamaton. Treeneissä koira kuumenee niin että jäävä maahanmeno muuttuu istumiseksi, luoksetulon stoppi kääntyy koiran päässä "juokse lujempaa"-käskyksi. Ei se näistä palkkaa saa, mutta silti se yrittää. Millä saan koiran virettä laskettua kokeessa? Millä saan sen rauhoittumaan ja tekemään liikkeet tasaisen varmasti ja rauhallisesti? Kun oma olemus on jännittynyt ja hermostunut? 

Hyppy, meidän ikuisuusprojekti. Sekin liittyy voimakkaasti mielentilaan. Entisenä ja nykyisenä agilitykoirana Zira kiihtyy nähdessään hypyn, ja kun valmiiksi on jo kierrokset korkealla, liike menee nollille. Koira piippaa ja nostelee tassujaan hypyn perusasennossa, meinaa reagoida jo "valmis"-sanaan. Se hyppää kyllä, hyppää korkealta ja kovaa. Mutta se ei pysähdy. Ei kirveelläkään, se jatkaa matkaa esteen ympäri takaisin perusasentoon. Ihan sama millä kielellä sille huutelee stop ja seiso ja istu. Korvat meni pois päältä. Stop on täysin vieras käsite, vaikka se vajaa kymmenen minuuttia aikaisemmin luonnistui kyllä varsin mainiosti. 

Ennen koiralla oli liian vähän kierroksia, nyt liikaa. Saispa se asetettua itsensä nykyisen ja entisen välimaastoon, niin voitaisiin olla tyytyväisiä. olipas taas sekava postaus.


lauantai 11. toukokuuta 2013

Hei me liidetään

Ei kommentteja:
Rakenneltiin tuossa muutamat agilityesteet, näin alkajaiseksi kaksi hyppyä. Ennestään meiltä löytyy kepit, ja hankinnassa myös A-este, puomi, rengas, putki ja muutama hyppäri lisää. Tehtiin lyhyttä radanpätkää pihassa. Treenissä lähinnä persjättö (joka oli lähinnä vahinko :D) ja valssi, joka alkaakin olla selkäytimessä. Kivat treenit kokonaisuudessaan, tykkäsin :)


perjantai 10. toukokuuta 2013

Bikineissä kohti kesää

Ei kommentteja:


Pieni belgialainen päätti luopua pohjavilloistaan tänään. Zira siis siirtyi bikinikaudelle, ja sen huomaa. Neiti on ulkonäöltään aivan eri koira, hapsottavat karvatupsut ja karkea turkki katosivat ilmassa lentelevien karvapallojen mukana taivaalle, ja niiden alta paljastui hoikka, pehmeäkarvainen belgieläin. Käytiin sitten napsimassa kuvatuksia vielä kalliolla, vaikka Sippura olisikin ollut sata kertaa kiinnostuneempi litkimään vettä minikokoisista mutalätäköistä ja kierimään sammalissa... todellinen huippumalli meillä.


sunnuntai 5. toukokuuta 2013

Känkkäränkkä kalliokiipeilee

Ei kommentteja:
Harrastettiin selkeästi kevätdepression kokeneen belgin kanssa kalliokiipeilyä. Koira oli sitä mieltä että tää on ihan tyhmää, täällä on kylmä ja tuulee ja hyi. Belgi siis ei ollut jokseenkaan motivoitunut nostamaan korviaan pystyyn. Mielenosoituksellisesti se laittoi silmät kiinni ja korvat luimuun joka kuvassa.