Oltiin tänään treenaamassa Susan ja Harmin sekä Annun ja Ginin kanssa Haunisissa. Aloiteltiin varsinaiset treenit ryhmäpaikkiksella, jossa en mennyt piiloon jotta pääsen palkkaamaan kun malttaa pysyä maassa. Zirbu oli ihan kiva, tosin varsin huvittava näky kahden turkkirikkaan uroskoiran välissä, minun pieni sievä prinsessa <3
Virittelin Ziraa kentällä ja mietin jo siinä vaiheessa että se on ihmeen vaisu. Oletin että lämmin päivä vaan uuvuttaa koiraa. No, eipä vain! Susa suostui pitämään Ziraa paikallaan kun otettiin vauhtiluoksari. Jo kun Zira lähti, oli päälimmäinen ajatus että nyt ei ole kaikki ihan okei. Juoksi todella hitaasti, varoi vähän toista etusta. Eikä ollut ihan täysillä mukana hommassa. Puolen välin jälkeen alkoi ihan oikeasti keventää toista etusta. Palkkasin vielä pallolla ennen kuin totesin että meidän treenit oli tässä. Zirppu oli epäpuhdas liikkeessä, Susa tohtoroi sitä taivuttelemalla jalkaa ja todettiin että arkoo kyllä. Zira sai lopun aikaa lepuuttaa jalkaansa.
Kun päästiin kotiin, oli edelleen hieman epäpuhdas. Iltaa kohden on kyllä helpottanut, ja toimintasuunnitelmana on antaa pikkupelkin viettää viikonlopun verran saikkua treeneistä ja suuremmasta rasituksesta. Ylihuomenna Monikan tytöt Leia ja Alma ovat tulossa taas kyläilemään, mutta silloin katsotaan tilanteen mukaan saako Zirbe osallistua belgikarkeloihin vai viettääkö hän aikansa piuhan päässä oloneuvoksena. Yritän viedä Ziran hierottavaksi mahdollisimman pian, sillä ainakin takapäässä tuntuisi olevan jumisia kohtia. Jos lepo ja hieronta eivät auta jalkaan, käytän koiran eläinlääkärillä ja sen jälkeen katsotaan jatkosuunnitelmia sen mukaan, mikä on tuomio. Päätin kuitenkin, että agility on nyt pääosin meidän kohdalla ohi. Zira saa käydä luukuttamassa sillointällöin putkia ja keppejä sekä vauvahyppyjä mielenvirkistykseksi, mutta maksiluokan käännöt ja väännöt on nyt ohitse.
Toivotaan että jalassa ei ole suurempaa vikaa ja menee levolla ohi, ja että belgillä on edessä monia terveitä vuosia :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti