perjantai 14. kesäkuuta 2013

Kovaa, korkeelta ja täysii maaliin!

Puoli yksi yöllä on varsin normaali aika juosta agirataa koiran kanssa. Herättää naapuritkin sillä mesoamisella.  Kukaan ei varmasti katso kieroon puoli yksi pihalla pinkovaa ja onnesta hihkuvaa ihmistä ja häntää heiluttavaa koiraa joka tekee tasahyppyjä puolen metrin korkeuteen tavoitellessaan patukkaa.  Joskus vaan tähän aikaan tulee parhaat ideat. Päätin lopettaa radalla hifistelyn, ohjata kovaa ja korkealta, vauhtia eikä varmistelua. Ja me tykitettiin. Me tykitettiin lujaa, kovaa ja korkealta. Vauhtia riitti enemmän kuin järkeä eikä mun ohjauskuviot varmasti olleet suoraan oppikirjasta, mutta hauskaa meillä oli.

Olen valittanut että belgin kepit on hajonneet, se ei vaan tajua enää. Mutta kuinka olikaan, kun luovuin siitä tiukkapipoisesta hifistelystä, se koira alkoi vääntyä oikeaan väliin ja kepittää hurjaa vauhtia kaikki välit. Kyllä me vielä agiepiskentät vallataan ;)






1 kommentti:

  1. Kesäkuumalla yötreenit ovat kyllä ihan huippuja! Meilläkin parhaat agitreenit ovat olleet niitä, joissa vain mennään eikä meinata :)

    VastaaPoista