maanantai 12. elokuuta 2013

Ei oo olemassakaan oikotietä onneen

Oli meinaan harvinaisen mahtavat tokotreenit! Tosin pikkubelgin porsasteluun puututtiin armotta, nyt loppu se sikailu. Zira on kaukoissa valunut aina vähän eteenpäin, mistä en tykkää ollenkaan. Nyt lähdettiin armottomalla natsimeiningillä liikkeelle, jos pikkubelgi liikahti kymmenenkään senttiä eteenpäin, se palautettiin hyvin nopeasti oikealle paikalle ja tiukka käsky pysyäkin siinä. Ja parilla toistolla se takapuoli pysyi paikallaan! Olen hyvin tyytyväinen pikkubelgiin, ymmärsi ettei sillä eteenpäin kiemurtamisella ole mitään muuta virkaa kuin palautus siihen missä oltiin ;)

Luoksetulossa belgi sikailee (/sikaili.) myös, pudottaa raville ja perusasennot on niin kieroja että käärmeetkin olis ylpeitä. Muutamalla "Zira, sivulle"-muistutuksella rupesi se paikkakin suoristumaan. Ravilla se edelleen pysyy, mutta uskon että kun saadaan tarpeeksi etäisyyttä (ja vieras paikka) niin rupeaa se vauhtikin kasvamaan.

Sitten se meidän ikuisuusongelma, voihan hyppy. Muutamalla tiukalla "EI"-komennolla se belgi alkoi tosiaan pysyä siellä toisella puolella ja istui käskystä ilman sen suurempia vääntöjä joka kerta. Jos belgis jatkaa näin taitavasti tokoilua, se saa luvan lähteä näyttämään taitonsa kokeessa asti ;)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti