Aloiteltiin ihan kontaktin ottamisella ja leikkimisellä, ja belgipallero oli oikein pätevä näissä. Kontakti irtosi herkästi, turhaa haahuilua ei ollut (ainakaan paljoa) eikä se yrittänyt (paljoa) edes murista muille. Aloiteltiin paikkmakuulla, jossa ennakoi sivulle tulemista ja alkaa kohti kävellessä nostaa kyynärpäitä. Paikkiksen jälkeen tehtiin yksi vauhtiluoksari. Perusasentoon tulemisessa on vielä viilaamista mutta jag tycker. Vielä muutama pätkä seuraamista (50 + 50 askelta parilla käännöksellä) ja Zirahan oli aivan liekeissä! Kerran sai komentaa kontaktista, muuten toimi kuin unelma. On se pätevä aina halutessaan! (ja sillon kun on nakkeja tarjolla.) Säädettiin vielä lopuksi parit kaukot omassa rauhassa lyhyeltä matkalta, toimii ;) eiköhän me viilata virheet kuntoon ja lähdetä kokeilemaan onnea kokeessa asti!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti